Terveisiä kuivikeyrittäjältä – Hingunniemestä valmistuu hevosalan osaajia
Ylä-Savon ammattiopisto YSAO on vireä ammatillisen koulutuksen moniosaaja. Opiston Kiuruvedellä sijaitsevalla Hingunniemen hevostalouden kampuksella opiskelija voi suorittaa hevostalouden perustutkinnon, jossa perusvalmiuksien lisäksi erikoistutaan esimerkiksi hevostenhoitajaksi, hevospalveluohjaajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi. Mikäli uraa haluaa jatkaa kengittäjäksi, valjassepäksi, ratsastuksenopettajaksi, kengityssepäksi tai tallimestariksi asti, voi opiskelija syventää taitojaan ja tietojaan hevostalouden ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla.
”Tällä hetkellä meillä on yhteensä 264 tutkintotavoitteista opiskelijaa, joista perustutkintoa opiskelee 152, ammattitutkintoa 99 ja erikoisammattitutkintoa 13”, kertoo ammatinohjaaja Sini Ahponen.
Talleja on kolme: ravi-, ratsu- ja vierastalli sekä varsapihatto, ja niissä yhteensä 70 paikkaa. Parhaillaan omia hevosia on 25 ja vieraita eli valmennuksessa olevia tai opiskelijoiden hevosia 10–15. Lisäksi Oriasemalla vierailee kesäisin noin 50–70 tammaa.
Ympäristöön liittyvät seikat ovat aina olleet tärkeässä roolissa Hingunniemessä. Reilu kymmenen vuotta sitten kampuksella käynnistettiin Kestävä talliympäristö -projekti, jonka tavoitteena oli energiaomavaraisuuden sekä energiatehokkuuden kehittäminen hevostalleilla. Hankkeessa haettiin ratkaisuja ympäristökuormituksen vähentämiseen ja selvitettiin hevosenlannan lämmöntalteenoton sekä veden kierrätyksen yhteensovittamista. Projektin yhteydessä vanha ravitalli peruskorjattiin ympäristöasiat huomioivaksi hevosalan mallitalliksi, niin sanotuksi nollapäästötalliksi.
Hingunniemen tallien kuivitus hoidetaan pääsääntöisesti irtoturpeella.
”Mielestäni turpeen tärkein ominaisuus patjakuivitusta käytettäessä on sen erinomainen kosteuden- ja ammoniakinsitomiskyky”, Sini Ahponen toteaa. ”Toinen turpeen käyttöä puoltava asia on sen nopea kompostoituminen sekä lämmöntuottokyky kompostoitumisprosessissa. Meillä on ravitallin yhteydessä rumpukompostori, jossa käsitellään kaikki Hingunniemen lanta”, hän jatkaa.
Sylinterin muotoinen, 11 metriä pitkä rumpukompostori painaa 15 000 kg ja sen tilavuus on 75 kuutiota. Kompostori pyörii vaaka-akselinsa ympäri 4–6 tunnin välein noin 12–15 minuuttia kerrallaan lantamäärästä riippuen. Kompostoinnissa mikrobit muuttavat orgaanisen aineksen hiilidioksidiksi, lämmöksi sekä humukseksi. Lämpöpumpputekniikan avulla prosessista muodostuva poistoilma hyödynnetään ravitallin pesuvesien sekä sosiaalitilojen lämmittämisessä. Kompostori tuottaa noin kolmasosan ravitallin tarvitsemasta lämmitysenergiasta.
”Rumpukompostorin läpi kulkee viikoittain noin 10–12 kuutiota lantaa. Kompostorista tuleva lanta siirretään jälkikypsytysvarastoon, jossa se jälkikompostoituu noin kolme kuukautta. Tämän jälkeen osa lannasta levitetään oppilaitoksen omille pelloille ja osa sopimusviljelijän pelloille. Työn alla on selvitys, voisimmeko jatkossa toimittaa lantaa myös Kiuruvedelle valmistuvaan biokaasulaitokseen, jonka on tarkoitus tuottaa uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön”, Sini Ahponen kertoo.
